Kartta - Um er-Rasas (Umm ar Raşāş)

Um er-Rasas on arkeologinen kohde Jordaniassa. Sieltä on löytynyt roomalaisen, bysanttilaisen ja islamilaisen kaupungin raunioita. Vanhimmat jäänteet ovat 600–500-luvuilta eaa. ja uusimmat 800-luvulta. Kaupungista on löydetty muun muassa 16 kirkon jäännökset. Pyhälle Stefanokselle pyhitetystä kirkosta löydetty hyvin säilynyt, Jordanian suurin mosaiikkilattia. Lisäksi kaupungissa on 14-metrinen pylväs, joka on viimeisiä jäänteitä alueen askeettiperinteestä. Um er-Rasas sijaitsee noin 30 kilometriä Madabasta kaakkoon.

Varhaisimmat tunnetut jäänteet asutuksesta Um er-Rasasissa on rautakausi II -jaksolta 600–500-luvuilta eaa. Kirkkohistorioitsija Eusebios Kesarealainen yhdisti Um er-Rasasin Vanhassa testamentissa mainittuun Mefaatin kaupunkiin. Eusebios kirjoitti myös, että Mefaatissa oli roomalainen sotilasleiri. Kastron Mefaa mainitaan myös roomalaisissa asiakirjoissa, joissa kerrotaan Dux Arabiaen johtaneen sotilasleiriä. Roomalaiset perustivat sotilasleirin, castran 200-luvulla, ja se sijaitsi Rooman valtakunnan rajaseudulla. Linnoitettu castra oli suurin piirtein neliönmuotoinen ja kooltaan 150x150 metriä. Leirin sotilaallinen käyttö loppui todennäköisesti 400-luvulla.

Bysanttilainen asutuskeskus kehittyi myöhemmin sotilasleirin viereen. Asutuskeskus on laajuudeltaan noin 200x300 metriä. Um er-Rasasin tuoreimmat jäänteet ovat varhaiselta islamilaiselta ajalta, 800-luvulta.

1800-luvulla alueella vierailivat useat tutkimusmatkailijat, ja Siméon Vailhé ehdotti kaupungin olleen roomalaisten sotilasleiri. Raunioiden vahvistettiin olleen Kastron Mefaa vasta vuonna 1986, kun nimi löytyi erään kirkon mosaiikeista. Um er-Rasas hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2004.